Lapsen huolet

Oikein mukavaa pääsiäisen jälkeistä aikaa... Olen ollut koko pyhän töissä, nyt on meneillään 7/7 yö. Ihanaa, oma sänky taas odottaa ensi yönä.
Poikani oli töissä mukanani viimeyönä, koska miehelläni oli synttärit. Juhlat tuli sankarillekkin hieman yllätyksenä, joten yöpaikkaa en ruvennut sen kummemmin haeskelemaan. Tyttö lähti kaverilleen ja poika tuli äiskän kanssa töihin. Poika on ehdotellut että lopettaisin yötyöt kokonaan, hän on sitä mieltä että minun pitää olla yöt kotona. Nyt oli hyvä kun poika tuli mukanani, koska nyt näki mihin tulen ja mitä teen. Yö meni mukavasti ja poika nukkui hyvin.
Tyttäreni kanssa olemme viime aikoina puhuneet lapsiin kohdistuvasta väkivallasta. Hän joutui jokin aika sitten todistamaan ikävää tilannetta kun hän oli ystävällään kylässä. Hänen ystävänsä isäpuoli oli lyönyt tyttäreni ystävää, ottanut niskasta kiinni ja vetäissyt avokämmenellä korvaan niin että kuulo lähti. Tyttö kertoi, että hänellä ei ollut hätää, isäpuoli ei ollut uhkaava häntä kohtaan. Tytöt olivat asiaa keskenään pohtineet ja sopineet että ystävä kertoo asiasta omalle isälleen. Pahinta tilanteessa oli lapseni mielestä se, että äiti ei puuttunut tilanteeseen millään tavalla. Hän vain oli tuumannut että koska mikään muu ei enää auta, niin...
Tapahtumaa ei ollut edeltänyt ritaa tms. Tuntuu kyllä todella ihmeelliseltä, että äiti ei ollut mitenkään puuttunut tilanteeseen. Itse varmasti repisin silmät päästä jos joku lapsiin kajoaisi.
Rupesin miettimään myös asiaa siltä kantilta, että uskaltaako lapsia päästää edes ystävilleen enää. Tuli kyllä selväksi, että jotain voi sattua muuallakin kuin ulkona yön pimeinä tunteina. Tietenkään ei lapsia voi kahlita, mutta kyllä puhuimme mitä tilanteessa tehdä jos sellainen vielä eteen tulee. Onneksi tyttö puhui asiasta...
Mutta näin synkkää asiaa täältä yön pimeinä tunteina, palaillaan taas...