Syksyä odotellessa

Niinpä...kun ensin menisi kesäkin...Jään siis vain yhden työn naiseksi syksyllä, ja odotan sitä kovasti. Itseasiassa tuntuu kuin en olisi sitten töissä enää ollenkaan. En ole tehnyt suunnitelmia sen kummemmin kaappien siivouksesta tai valokuvien järjestelystä, ainoa suunnitelma on saada koulu kunnialla loppuun. Juuri ennen joulua pitäisi olla tutkinto suoritettu. Oikeastaan tämä kevät ja kesäkin on melko helppoja. Koska pidän palkatonta loppuvuoden, pidän kesälomat ennen sitä. Olen lomalla sekä lomittain, että molemmista töistä samaan aikaan.
On myös ihanaa saada keskittyä lapsiin. Aamut on sitten valmiiksi suunniteltu, ei tarvitse miettiä kumpi vie kouluun ja kuka tuo.

Kevät on tuonut kauppoihin ihania kevät vaatteita. Olemme tytön kanssa hieman käyneet shoppailemassa. Mukaan on lähtenyt Vero Modalta uusi kevät takki, puhtaan valkoinen, muutama tunika Vilalta ja muutama hame GT:ltä. Ehkä voisin noista napsia kuviakin. Syksyllä en sitten aio ostaa mitää vaatteita, täytyy pärjätä vanhoilla vaatteilla. Kun toiset työt taas alkavat vuoden vaihteessa, on lupa vaatekaappia uudista:)

Lapsen huolet

Oikein mukavaa pääsiäisen jälkeistä aikaa... Olen ollut koko pyhän töissä, nyt on meneillään 7/7 yö. Ihanaa, oma sänky taas odottaa ensi yönä.
Poikani oli töissä mukanani viimeyönä, koska miehelläni oli synttärit. Juhlat tuli sankarillekkin hieman yllätyksenä, joten yöpaikkaa en ruvennut sen kummemmin haeskelemaan. Tyttö lähti kaverilleen ja poika tuli äiskän kanssa töihin. Poika on ehdotellut että lopettaisin yötyöt kokonaan, hän on sitä mieltä että minun pitää olla yöt kotona. Nyt oli hyvä kun poika tuli mukanani, koska nyt näki mihin tulen ja mitä teen. Yö meni mukavasti ja poika nukkui hyvin.
Tyttäreni kanssa olemme viime aikoina puhuneet lapsiin kohdistuvasta väkivallasta. Hän joutui jokin aika sitten todistamaan ikävää tilannetta kun hän oli ystävällään kylässä. Hänen ystävänsä isäpuoli oli lyönyt tyttäreni ystävää, ottanut niskasta kiinni ja vetäissyt avokämmenellä korvaan niin että kuulo lähti. Tyttö kertoi, että hänellä ei ollut hätää, isäpuoli ei ollut uhkaava häntä kohtaan. Tytöt olivat asiaa keskenään pohtineet ja sopineet että ystävä kertoo asiasta omalle isälleen. Pahinta tilanteessa oli lapseni mielestä se, että äiti ei puuttunut tilanteeseen millään tavalla. Hän vain oli tuumannut että koska mikään muu ei enää auta, niin...
Tapahtumaa ei ollut edeltänyt ritaa tms. Tuntuu kyllä todella ihmeelliseltä, että äiti ei ollut mitenkään puuttunut tilanteeseen. Itse varmasti repisin silmät päästä jos joku lapsiin kajoaisi.
Rupesin miettimään myös asiaa siltä kantilta, että uskaltaako lapsia päästää edes ystävilleen enää. Tuli kyllä selväksi, että jotain voi sattua muuallakin kuin ulkona yön pimeinä tunteina. Tietenkään ei lapsia voi kahlita, mutta kyllä puhuimme mitä tilanteessa tehdä jos sellainen vielä eteen tulee. Onneksi tyttö puhui asiasta...
Mutta näin synkkää asiaa täältä yön pimeinä tunteina, palaillaan taas...

Langoilla jälleen

Hei vaan hei!! Nyt tulikin taukoa oikein kerrakseen. Nyt on ollut sellaista kiirettä, että sekä muiden että oma blogi on jäänyt huomiotta. Elämään on kuulunut töitä, töitä ja perhettä ja töitä:) Yöt rullaa nykyään siten, että olen tehnyt seitsemän yön putkia useamman, ja saanut siitä usein yli viikon vapaan. Sen pidemmän vapaan olen sitten paiskinut muita hommia. Paljon on tullut kilometrejä työn merkeissä, paljon on kulunut energia juomaa ja määrätöntä väsymistä. Muutama yöputki on ollut todella rankkoja, tuntuu siltä että en ole palautunut ollenkaan.Onneksi ollaan menossa kevättä kohti. Vielä eilen satoi taivaan täydeltä vettä ja tänään sitten vettä.
Vapaa-aika mitä on jäänyt on mennyt lapsille, vapaaehtoistyöhön ja kouluun. Eilen kun olin pitkästä aikaa perjantai illan kotona, siis kuukausiin, poika kyseli moneen kertaan että enkö siis mene töihin. Sanoi moneen kertaan, siis kerrataan vielä, että et mene töihin. Sitten tuumasi että voisinko laittaa yökkärit päälle. Yökkärit kun on sen merkki että jään kotiin yöksi. Sanoin hänelle, että kello on vasta kolme päivällä, että ehkä en vielä laita. Mutta korostin edelleen että en siis mene yöksi töihin, nyt täytyy uskoa ilman yökkäreitä.
Olen vähän ehtinyt siivoilla talvi vaatteita jo pois. Tuntuu ihanalta katsella kaupoissa keväisiä värejä vaatteissa. taas kerran päätin, että mitään uutta ei tarvitse ostaa, katsotaan kuinka käy...
Olympialaisten aikaan olin töissä useita useita öitä. Siinä tuli seurattua kaikkia mahdollisia lajeja, sellaisiakin mitä ei muutoin ehkä olisi tullut seurattua. Siinä samalla katsellessa kypsyi syksyyn liittyen eräs ajatus. Ajattelin ottaa toisesta työstä kokonaan palkatonta koko syksyksi. Pidän kesäloman ja sitten olen hetken töissä ja sitten loppuvuosi palkatonta. Vapaan pidän päivätyöstä...Näin saan myös opinnot vietyä loppuun kunnialla, valmistua pitäisi juuri ennen joulua. Myös lapsille jää aikaa hurjasti enemmän, ja olen heitä kuskailemassa sekä kouluun että kotiin takaisin...ja tietenkin harrastuksiin...
Mutta nyt taidan jatkaa töitäni, menossa 1/2 yö. Palaillaan taas asioihin ja oikein mukavaa jatkoa teille kaikille...

Itsensä palkitseminen

Niin siinä vain kävi, että jouduimme suunnitellun Prahan reissun perumaan. Samoille päiville pukkasi niin paljon kaikkea töiden puolesta, ihan tosi tärkeitä juttuja, joten ajattelimme retkeä siirtää keväälle. Toisaalta ihan ok asia, kivempi tietenkin matkustella hieman lämpöisemmällä säällä. Jotenkin sitten ajattelin että itseään täytyy jollain tapaa palkita ja ostin sitten pakastekuivattuja mansikoita. Ovat todella hyviä ja sulavat suussa pois. Mansikat ovat rasvattomia ja lisäaineettomia, joten terveellistäkin vielä.
Mansikoiden lisäksi oli pakko ostaa Avonilta hieman kaunistautumistuotteita. Edellinen lehti oli aletuotteita pullollaan, joten minullekkin päätyi suíhkugeelien lisäksi luomiväri, huulikiilto, kynsilakkoja ja puhdistusemulssio sekä aamulla että illalle. Tuo oli varsin mielenkiintoinen, en ole vielä kerinnyt kokeilla. Lisäksi vielä käsirasvoja ja jalkarasvoja.
Se on uskomatonta, että välillä on päivässä niin paljon puuhaa, että suunnitelma täytyy tehdä tunniksi kerrallaan. Nyt on ollut niin kiirus, että aamulla olen päättänyt mennä tunnin kerrallaan eteenpäin ja koittaa saada kaiken tehdyksi. Viikon aikana olen lapsia nähnyt jonkun verran, miestä en juuri ollenkaan :(
No, nyt on vielä tämä 6/6 yö ja sitten huomenna meillä on naisten ilta, jee!! Tapaamme sellaisella tyttöporukalla, joista osan kanssa olemme tavanneet viimeksi yläasteella eli lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Mutta nyt takaisin töihin, oikein hyvää yötä kaikille...!!

Kiireinen päivä

Takana on kohta 2/6 yö. Tänään onkin edessä kiireinen päivä. Töistä suunnistan kotiin pariksi tunniksi nukkumaan ja sitten jälleen töihin. Illalla on vielä koulua, joten päivällä pitäisi työstää esitelmää. Olen esittämisvuorossa, joten nyt olisi korkea aika aloittaa materiaalin tekeminen :) Koulusta kutsuvat jälleen yötyöt. Eli kun tuossa kymmenen aikaan aamulla lähden, palailen kotiin huomenna aamulla seitsemän jälkeen.
Mutta eiköhän tämä tässä nyt mene kun ei pahemmin valita:)
Oikein mukavaa päivää kaikille...

Vapaat ohi

Pitkät, pitkät vapaat ovat ohi ja jälleen kutsuu yöt. Nyt olen kokeillut tehdä kuusi,seitsemän yötä putkeen, jotta saisin sitten pidemmän vapaan, ja se tuntuu olevan parempi kun edellinen kiertävä lista mitä kokeilin. Nyt saa kunnon vapaan, joten yövuorot oikeasti unohtuu välillä. Nyt olin jopa viikonloppuyöt kotona, mikä on perin ihmeellistä. Poikakin useaan kertaan kysyin enkö tosiaan lähde töihin.Yöt nukuin todella hyvin...meillä töissä on nyt muilla yötyöntekijöillä vaivana, että yövuorojen jälkeen ei saa nukuttua. Minulle nukkuminen on vapailla elinehto, joten kauhulla odottelen että nukkumattomuus iskisi minuunkin.
No, tuossa sitten vapailla mollin sivuilla surffailin ja löysin kiinnostavan työpaikan. Ehkä olin sitten liian kauan vapailla kun päätin laittaa työpaikasta hakemuksen sisään. Nyt vain odotellaan mitä tuleman pitää. Tietenkin jos sattuisin tulemaan valituksi, täytyisi jompikumpi nykyisistä hommista lopettaa.
Muutoin vapaat meni päivähommia tehdessä ja olohuoneen ikuisuusprojektia miettiessä. Sisustus täytyisi uusia kokonaan ja nyt sain mentyä kauppaan ja tulihan sieltä sohva ostettua. Verhot on vaihdettu myös, joten nyt vain muuta suunnittelemaan niiden ympärille. Kiva näin kevättä kohti laittaa paikat kuntoon, koska kesän käytännössä asun ulkona, sisällä en viihtyisi sitten millään. Tässä pientä päivitystä tilanteestani, palailen taas maisemiin...
Oikein hyvää yötä...

Nyt helpottaa

Nyt alkaa jälleen helpottamaan tämä yötyö ja pääsee rytmiin. Ensimmäinen yö oli todella vaikea ja olin kuin unessa koko seuraavan päivän. Olen nyt tehnyt yötyö+päivätyö yhdistelmää 1.5v. Vuoden tehtyäni, minulla oli todella vaikeuksia jaksamisessa ja ajattelin että en ikinä jaksa tätä. Hieman hulluutta mukana, kun en lopettanut vaan päätin jatkaa, vaikka esim. taloudellisesti tämä ei olisi pakollista...Jotenkin sitä sitten elimistö sopeutui ja tilanne rupesi helpottamaan. Kyllähän sitä sitten täytyy itseään palkita, eli eilen tuli tehtyä Avonilta iso tilaus. Avonilla oli nyt huipuale ja tuotteet olivat kyllä pudottaneet hintaa.
Tuon ensimmäisen yön jälkeen mies oli todella huolestunut ja oli sitten valvonut itsekkin yön kun oli tilannetta miettinyt. Jotenkin se vain nyt oli todella vaikeaa hetkellisesti... Nyt siis menossa 3/4 yö ja kuten edellä sanoin, on ihanaa kun yöt päättyvät sunnuntaihin.
Mukavaa viikonloppua kaikille...

Viikon ohjelma

Kirjasin hieman ylös tämän viikon ohjelmaani:
Maanantai alkoi omasta sängystä, koska en ollut töissä su-ma yötä. Tuo su-ma yö on mielestäni kaikista pahin joten olen aina todella kiitollinen kun saan sen viettää omassa sängyssä. Maanantai aamuna suuntasin töihin ja toimistopäivän jälkeen lähdin vielä yhteen palaveriin. Kotosalla olin siinä kuuden aikaan.
Tiistai aamuna lähdin työmatkalle ja palailin illalla viiden aikaan takaisin kotiin. Kun tulin kotiin, lähdimme tytön kanssa jälleen metsästämään Uggeja, mutta jälleen tuloksetta. Ainoastaan kopioita tulee vastaan. Hölmöä että kaupat kyllä mainostavat Ugg saappaita, mutta loppujen lopuksi ne ovatkin kopioita. No, onneksi mukaan tarttui sitten muita vaatteita.
Keskiviikkona olisi ollut työmatka, mutta alkuviikosta kasaantuneiden töiden vuoksi peruin sen ja tein rästihommia pois. Illalla sitten lähdin töihin, yövuorot taas alkoivat, tällä kertaa neljä peräkkäin. Huomenna aamulla lähden töihinn toimistolle päiväksi ja sitten iltapäivästä on minun vuoroni kuljetella poikia kiekko treeneihin. Illalla taas kutsuu yötyöt ja sitten onkin jo perjantai. Aamulla reippaana jälleen palaveriin. Palaverin jälkeen lähden kotiin, koska edessä vielä kaksi yötä. Yöt onneksi taas loppuvat sunnuntai aamuun joten luxusta tiedossa.
Oikein mukavaa yötä kaikille ja palaillaan taas...

4/5 yö

Taas ollaan jo voiton puolella öissä. Nyt illalla en ehtinyt päikkäreille, joten hieman väsyttää, mutta testissä on uusi Rodeo energia juoma :) Aamupäivästä kävin hoitamassa yhden neuvottelun ja sitten olikin aika kiikuttaa poikaporukka jääkiekko treeneihin. Treenien aikana kävimme tytölle etsimässä Ugg saapikkaita, mutta ne olivat joka paikasta loppuneet. Päivällä kiersin jo kauppoja ja soittelin joihinkin, mutta sama vastaus kaikkialla. Nythän siis kävi niin, että minä saan käyttööni nuo Whooga Uggit ja tytölle ostetaan uudet. No, yhdestä kaupasta sai tilaamalla, joten ensi viikolla on tytöllä toivottavasti uudet kengät. Toivotaan nyt sitten että pakkasia on myös silloin. Harkkojen loputtua kuskasin pojat kotiin ja sitten normi perjantai siivous ja töihin. Täällä sitä taas keikutaan ja valvotaan toisten unta. Uusi pomo on muuten innolla aloittanut työt ja kaikenmoista lippua ja lappua on ilmestynyt seinälle.
Sain muutamia vaatekuvia otettua tänään, joten varmasti laittelen tämän viikonlopun aikana joitakin asukuvia. Pukeutumisessa tuntuu olevan nyt harmaa kausi.
En ole ikinä tilannut Ellokselta yhtään mitään...nyt sain kuvaston käteeni ja löysin sieltä muutaman kivan jutun, joista varmasti lisää myöhemmin...

Oikein mukavaa loppuyötä kaikille...

Kylmyyttä sisällä ja ulkona

Nyt alkoi toinen yö (tai alkanut neljä tuntia sitten) ja pakkasta -21,1. Täytyy käydä käyttämässä autoa kesken yön jotta aamulla pääsee kunnialla liikenteeseen. Täällä sisälläkin on oudon kylmä, kaikki mahdolliset vaatteet saa kerätä päälle mitä mukanaan on tuonut. Huomenna sitten lapsilla alkaa koulu ja paluu arkeen on oikeasti todellista. Vietyäni lapset kouluun, menen suoraan palaveriin ja sieltä työmatkalle parin sadan kilometrin päähän. Onneksi tulen yöksi töihin vasta klo 21, niin ehdin siinä välissä hieman huilatakin. Vaatteet olen taas laittanut viikoksi valmiiksi ja miehen kanssa hieman käytiin läpi miten saadaan taas harrastukset yms hoidettua. Miehelle siunaantuu jälleen ruokien tekeminen yms muut kodinhommat.Onneksi hän tekee niitä mielellään ja minä kyllä yritän osani tehdä kun vain ehdin.
Kovasti haaveilen jo toukokuusta, jolloin ajattelin pitää hieman lomaa. Pidän juuri keväästä, on ihana katsella kun luonto pikkuhiljaa heräilee.
Mutta nyt jälleen toivottelen oikein hyvää yötä...

Paluu arkeen

Niin siinä vain kävi että paluuta arkeen ei voi estää...Nyt alkoi yövuorot pitkästä aikaa ja menossa 1/5 yö. Sinne jäi muut sohvalle pötköttelemään kun äiskä läks. Menin nukkumaan tuossa kuuden aikaan ja mies tuli herättelemään parin tunnin päästä, että lähteä pitäisi. Sanoi että on aina yhtä vaikeaa tulla herättämään ja laittaa kylmään yöhön. Mittari muuten näyttää nyt -23,2. Täytyy varmasti käydä yöllä käyttämässä autoa että aamulla pääsee liikenteeseen. Kiitos edellisen postauksen ihanista kommenteista... Kyllä se minun kohdalla niin on, että voimani saan perheestä ja yhteisestä ajasta heidän kanssaan. Meillä on olohuoneessa levitettävä divaanisohva, joka leväytetään aina välillä auki ja siinä köllötellään kaikki. Huomenna on suunnitelmissa siivouspäivä ja ehkä lasten kanssa elokuviin tai keilaamaan.
Nyt on oikein hyvä olo olla töissä ja jaksamisen kanssa tuskin tulee ongelmia. Mielenkiintoista täällä on nyt se, että "oikea" pomo palasi äitiyslomilta joten on mielenkiintoista seurata työyhteisöä nyt. Minä olen tullut hänen sijaisen aikoihin tänne, joten siten tuntumaa oikeaan pomoon ei ole. Ristiriitaisia ajatuksia työyhteisöstä on nyt tullut, lähinnä koskien työvuorojen suunnittelua. Linjat ovat ihan erilaiset sijaiseen verrattuna. Minuun tuo ei sinänsä vaikuta, koska minä suunnittelen itse yöni ja muiden vuorot tulevat niiden mukaan.
Mutta nyt täytyy palata työn pariin... Oikein hyvää yötä...
Kun en ole pitkään aikaan mitään kuvaa laittanut, niin tässäpä kuva ehdottomasti lempinäyttelijästäni Eva Longoriasta. Täydelliset naiset ovat ehdottomasti suosikkisarjojani...

Kuulumisia

Oikein hyvää alkanutta vuotta 2010 kaikille!! Joulu vierähti nopsasti ja paluu arkeen tuntuu hieman takkuilevalta.
Ei millään huvittaisi aloittaa taas työrumbaa varsinkin kun tammi-helmikuu tulee olemaan todella kiireinen.
Pyhät meni huilatessa. Tavoitteenani oli saada koulutehtäviä tehtyä...  mutta en aloittanutkaan yhtäkään... Mietin kyllä että pitäisi, mutta kaikki jäi. No...täytyy tässä nyt urakoida ahkerasti keväällä. Tärkeää oli saada viettää aikaa miehen ja lasten kanssa. Mies on ollut aika paitsiossa kaikkien menojeni takia, mutta nyt sai onneksi kurottua hieman kiinni menetettyä aikaa. Ihanaa vain olla ja keskustella maailman tapahtumista.
Toivottavasti teillä on ollut rentouttava joulunaika ja uuden vuoden lupaukset tehtynä...:) minä en sen kummemmin lupauksia tee, muutakuin että jälleen kerran yritän kieltäytyä kaikista ylimääräisistä työryhmistä yms. Sekin on taito, sanoa ei, minulla sen oppimiseen meni kymmenen vuotta.
Palaillaan taas paremmalla aikaa...
Oikein mukavaa viikon alkua!!

Joulu vierähtänyt

Niin se vain on joulu vierähtänyt ja kohta alkaa arki ennen uutta vuotta. Minulla on nyt 6/7 yö menossa. Päivät on ollut aika haipakkaa sukulaisia ja ystäviä tavatessa, joten uni on jäänyt vähemmälle. Jossain välissä kuitenkin olen yrittänyt vetäistä unet jotta ei aivan sekoaisi. Sää on ollut mitä mahtavin, lunta ja pikkuista pakkasta. Huomenna pitäisi mennä tytön kanssa alennusmyynteihin, mikä sinänsä on uutta minulle. Todella harvoin lähden vartavasten alennusmyynteihin ja nyt olen jo miettinyt tarvelistaakin. Se sisältää molemmille lapsille kengät. Itselleni ajattelin katsoa muutamat suorat housut. Muutoin joulukuun säästölinjani piti hyvin ja omalta osaltani maailmaa säästin turhalta ostamiselta. Kaappeja tuli tyhjennettyä kun tuli syötyä niitä tyhjäksi. Mutta nyt täytyy rientää jälleen työntouhuun, oikein mukavaa yötä kaikille...

Yötä pukkaa ... ja masennusta

No niin...jälleen täällä. Tai taitaa olla pitkä aika kun viimeksi piipahdin. Nyt tuosta pohdiskelevasta minästä on muotoutunut lievästi masentunut minä. Toivottavasti kuitenkin vain lievästi masentunut. Masennusta ei tuota joulu, lapset ei edes mies vaan kaveri. Kaveri petti minut aivan täydellisesti ja totaalisesti. Petti luottamuksen ja paljastui sellaiseksi selkäänpuukottajaksi että en olisi ikipäivinä saattanut kuvitella. En nyt rupea erittelemään sen kummemmin mitä on tapahtunut, mutta ikinä en itse tekisi mitään kyseisenlaista.
Olen kokenut elämässä jos jonkinmoista...kaikenmoista koplaamista työelämässä, kärsinyt narsistisen ihmisen mustamaalaamisesta, lähtenyt taistelemaan vastaan ja selviytynyt voittajana. Olen menettänyt monia läheisiäni kuten äitini ja isäni, surrut ja käsitellyt asiaa ja oppinut elämään sen kanssa. Minulla on ollut rahaongelmia, mutta olen  päättänyt taistella ja selviytyä maksajana maaliin... ja näin on käynyt. On ollut monenmoista vastoinkäymistä, ja aina olen ajatellut että tästä vielä nousen. Mutta nyt iski sellainen pommi, että voi hyvät pojat. Nyt on olo sellainen että enää ei selviä, ei jaksa, ei kiinnosta. Aika parantaa...kuitenkin...tiedän sen. Mutta juuri nyt ei ole uskoa siihenkään. Mies raukka yrittää tukea ja kannustaa, mutta minä kun olen maassa, olen sitä sitten totaalisesti. Töissä pitäisi jaksaa käydä ja molemmissa vielä. Onneksi näin joulun aikaan on pyhiä ja molemmissa hommissa hiljaista. Mutta palataan asiaan...En ole sellainen ihminen joka haluaa kostaa tai tuottaa toiselle pahaa mieltä, yleensä. Nyt on kyllä sellainen fiilis, että tekisi mieli käräyttää kaveri oikein kunnolla että on "kärähtänyt" ja seurailla miten ilmeet muuttuu. Ehkä tällä kertaa se minulle suotakoot, että olen hieman veemäinen. Mutta uskokaa pois oloni hieman helpotti kun sain muutaman rivin kirjoitella.
Oikein hyvää yötä kaikille...

Viimeinen yö ja taas pohdintaa

Sitä alkaa sitten viimeinen yö taas tällä erää, viisi on jo takana. Huomenna pitäisi vielä suunnitella kollegan kanssa erään koulutuksen runkoa ja sitten onkin kouluilta vielä päälle. Kotiin päästyä pääsee omaan sänkyyn nukkumaan, voi tuota onnea. Koirakin tulee jalkopäähän ja päästää syvän huokauksen.

Kun näistä öistä pääsee, voikin ruveta suunnittelemaan joulua ja joululahjoja. Poika onkin toivonut legoja yms. mutta tyttö ei ole toivonut mitään!! Hän sanoi että kaikkea on mitä tarvitsee...Muistan joulun kun hän oli viisi vuotias ja toiveita oli kaksi; muumi verhot ja paperia niistämiseen. Välillä kyllä tuntuu, että joulu on aina kun ostamme lapsille aika paljon kaikkea. Tuotakin olen aika paljon miettinyt ja pohtinut omaa lapsuuttani. Minulla ei ollut mahdollisuutta saada uusia vaatteita kuin kaksi kertaa vuodessa, ei mitään toiveita saada aitoja Uggeja (tosin silloin ei niistä vielä tiedetty, mutta ajatuksena), ei ollut varaa matkustella ja joululahjoja oli vain muutama. Muistan yhden joulun kun sain omenan ja jotain ihan pientä, kun serkku sai hienot nukkekodit yms. En muista sen vaivanneen silloin, asiat oli muuten hyvin. Nyt se on jotenkin mietityttänyt ja olen monesti ajatellut, että annan tytölle nyt ne vaatteet mitä minun ei ollut mahdollista saada, harrastakoon hän kun minun ei ollut mahdollista. Lapset tietävät lapsuuden tilanteeni, olen yrittänyt sitä selventää että he ymmärtäisivät että raha ei kasva puussa. Laskimme yhdessä kun kameraa ostimme, että kauanko sen hintaan pitää tehdä töitä. Olemme tuon kokeneet hyväksi keinoksi selventää hieman lapsille mitä mikäkin maksaa.

Mutta nyt taas työn touhuun näistä jorinoista :)

Ikävä lapsia

Joskun noin viisitoista vuotta sitten kun elelimme kahdestaan mieheni kanssa vain kissat seuranamme, minut valtasi outo ikävän tunne. Tuo tunne tuli ajoittain ja en pystynyt erittelemään ketä tai mitä ikävöin, oli vain ikävä. Tuo tunne on jäänyt mieleen ja olen sitä nyt paljon miettinyt. Kun tyttö sitten syntyi, tiesin ketä olin ikävöinyt. Se oli ikävä lapsia joita ei silloin vielä ollut. Nyt kuvioihin on tullut lisäksi myös kova menettämisen pelko. Tuo menettämisen pelko saattaa iskeä tosi lujaa esim. kun jätän pojan kouluun aamulla. Eräänä aamuna poika nousi autosta, sanoi "mä rakastan sua" (hän sanoo sen joka päivä) ja lähti kävelemään kohti koulua katsellessani. Sitten hän vielä kääntyi ja loi niin hurmaavan hymyn kun pieni poika vain voi ja heilutti. Sillä hetkellä, olisi tehnyt mieli ottaa poika kiinni ja viedä kotiin turvaan. Jotenkin tuli sellainen hirvittävä olo, että tuo hymy jää viimeiseksi mitä hänestä näen. Olo oli koko päivän ahdistava ja lapsia mieletön ikävä. Hyvin usein työpäivän aikana iskee todella kova ikävä ja pelko että jotain tapahtuu. Oikeastaan nuo hetket tulevat aaltoilevaisesti tai silloin kun kaikki asiat tuntuvat olevan todella hyvin, kumma juttu. Ikävä muutenkin on ihmeellistä...Eilen minulla oli miestäni ikävä, vaikka hän istui siinä vieressä. Oli ollut kaikenmoisia kiireitä eikä yhdessä oloon ollut liiemmälti ollut aikaa, niin ihmekkös tuo että ikävää pukkaa.
Mutta tällaista sekavaa kirjoittamista taas. Toiseksi viimeinen yö tällä erää lähtee käyntiin ja säästökamppanjakin etenee hienosti. En ole ostanut juurikaan mitään. Ruokaa on löytynyt kuivakaapista ja pakkasesta, maitoa ja kissanruokaa olen muuten ostanut.

Oikein hyvää yötä...

4/6 yö ja pohdiskelua

Kovasti olisi nukuttanut illalla, mutta pakko oli nousta ja lähteä. Onneksi tulin tänään normaalia myöhempään töihin, joten ei tarvitse tänä iltana hoidella iltapiikkejä yms. Muutoin kyllä päivä meni leppoisasti, päivätyön merkeissä kävin yhdessä palaverissa ja lopun aikaa tein töitä kotoa käsin. Tänään todella mietin pitäisikö jättää toinen työ pois. Taloudellista pakkoa ei ole tehdä kahta hommaa joten hyvin voisi päästää itsensä pikkuisen helpommalla. Sitten tietenkin mietin kumman työn jättäisin pois, se olisi päivätyö, ehdottomasti. Kuitenkin sitten mietin niitä pitkiä vapaita mitä yötöistä tulee. Olen sellainen sähköjänis että mahtaisinko osata olla pitkiä vapaita aina vapaalla. Tosin onhan minulla vapaaehtoistyö ja opiskelukin vielä ensi vuoden, joten niissä kuluisi aikaa. Tosin nyt olen kyllä opiskelujen suhteen ollut todella saamaton, ihan hävettää. En ole saanut syksyn tehtäviä tehtyä ajallaan ja paljon on rästissä. Aikaa olisi ollut, mutta kun ei kertakaikkiaan ole kiinnostanut. Minun on silloin aivan turha lähteä mitään yrittämään, aikaiseksi ei tule lauseen lausetta. Nyt kun nämä yöt ovat takana, alkaa pidempi vapaa. Silloin olen päättänyt tehdä tehtävän päivässä ja saada kurottua juttuja kiinni. No, se aika mitä en ole opiskellut on kyllä mennyt suoraan lapsille, joten se on tietenkin mainio asia. Nautin siitä kun saan viettää aikaa lasten kanssa ja saan siitä mielettömästi voimaa.
Menipäs nyt muuten vakavaksi mutta näin välillä.
Oikein hyvää yötä...

Valvomisen sunnuntai!

Sunnuntai 15 päivä on valvomisen sunnuntai. Se on kirkollinen päivä ja kirkko sanoo päivästä seuraavaa:

Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai. Tämän sunnuntain sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta. Väsymisen ja välinpitämättömyyden vaara on suuri. Ihminen kotiutuu helposti tähän maailmaan ja unohtaa, ettei hän elä täällä pysyvästi. Kristityn tulisi olla joka hetki valmis lähtemään tästä elämästä. Valvominen ei kuitenkaan ole voimia kuluttavaa jännitystä vaan turvallista luottamusta siihen, että Jumala vie meissä aloittamansa hyvän työn päätökseen. Jumalan lupauksen mukaisesti kristityt odottavat »uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee» (2. Piet. 3: 13).

En ole koskaan kuullut kyseisestä päivästä aikaisemmin ja päivä kuulostaa mielenkiintoiselta. Tuosta sanomasta voisi noukkia sen, että mikään tässä elämässä ei ole itsestäänselvää, vaan jokaisesta päivästä pitäisi ottaa kaikki irti. Ajoittain itselle tulee hirvittävä menettämisen pelko ja pakokauhu ajatuksesta; mitä jos lähden huomenna vallan pois tästä maailmasta. Joskus toivoo että vielä saisi joitakin vuosia nähdä lastensa kasvavan. Usein tuo menettämisen pelko tulee silloin kun kaikki elämässä menee hyvin. Ihmeellinen tämä ihmisen mieli mutta niin mielenkiintoinen...Oikein mukavaa valvomisen sunnuntaita. valvokaahan, niin minäkin teen :)

Väsyttää

En tiedä mitä on nyt liikenteessä kun väsyttää aivan vietävästi. Onneksi yötöissä on nyt ollut pidempi tauko. Kun iltapäivällä on tullut töistä on ollut aivan hirvittävän väsynyt. Mikään homma ei oikein ole sujunu eikä kyllä huvittanutkaan. Lapset haluaisi pitää vallan kotona, ettei possuyskä tarttuisi. Hirvittävää kuunnella koulusta juttuja miten kokoajan porukkaa lakoaa petiin. Onneksi lapset ovat sisäistäneet käsien pesun merkityksen ja käsidesin käytön. Mutta ei kai sitä voi estää, tulee jos tulee. Jääkiekko treeneissä jokaisella on mukana oma pullo ja pelin jälkeen kätellään hanskat kädessä. Omassa työssä koitan desinfioida kaiteita ja ovenkahvoja.Päivätyössä jotenkin ei voi kahvoihin edes koskea kun tietää että niitä ei ikinä pestä. Siitä kyllä meidän siistijälle sanoin, että kahvoja tänä aikana pitäisi välillä desinfioida. Mutta...koska siivous on erityistä tukea tarvitsevan ihmisen hoidossa, niin struktuuriin puuttuminen on vaikeaa. Kaupassa ei voi rahoihin koskea ellei ole hanskat kädessä ja ylipäätään koitamme nyt välttää isoja kauppakeskuksia. Lähi Siwa saa nyt kelvata hetkeksi. Mutta jos flunssa iskee niin sitten eletään taas sen mukaan. Eiköhän tässä tämä taas iloksi muutu kun tulee kunnolla lunta ja kaikki vähän valostuukin.
Oikein hyvää yötä kaikille...

Käsi kädessä

Lauantai ilta kotona on todella harvinaista herkkua. En muista koska viimeksi olisi ollut viikonloppu vapaa. Tälle lauantaille osui kaverin synttärit, mutta koska lapsia ei oltu kutsuttu mukaan, päätimme että vain mies lähtee juhliin. Tyttärellämme oli edellisyönä yövieraita ja likoilla meni valvoessa koko yö...joten...tyttö meni nukkumaan lauantaina jo klo 19. Näin me pojan kanssa makasimme sohvalla kaksin käsi kädessä ja katselimme telkkaria ja koitimme miettiä Selviytyjien seuraavan jakson kiemuroita. Kyllä tuntui todella hyvältä ja todelliselta laatuajalta. Nyt taas kutsui yötyö, mutta tällä kertaa vain yhden yön verran.