Joulu vierähtänyt

Niin se vain on joulu vierähtänyt ja kohta alkaa arki ennen uutta vuotta. Minulla on nyt 6/7 yö menossa. Päivät on ollut aika haipakkaa sukulaisia ja ystäviä tavatessa, joten uni on jäänyt vähemmälle. Jossain välissä kuitenkin olen yrittänyt vetäistä unet jotta ei aivan sekoaisi. Sää on ollut mitä mahtavin, lunta ja pikkuista pakkasta. Huomenna pitäisi mennä tytön kanssa alennusmyynteihin, mikä sinänsä on uutta minulle. Todella harvoin lähden vartavasten alennusmyynteihin ja nyt olen jo miettinyt tarvelistaakin. Se sisältää molemmille lapsille kengät. Itselleni ajattelin katsoa muutamat suorat housut. Muutoin joulukuun säästölinjani piti hyvin ja omalta osaltani maailmaa säästin turhalta ostamiselta. Kaappeja tuli tyhjennettyä kun tuli syötyä niitä tyhjäksi. Mutta nyt täytyy rientää jälleen työntouhuun, oikein mukavaa yötä kaikille...

Työssä jouluna

Nyt siis alkoi jouluyö ja minulla menossa 3/7 yö. Tein viimevuonnakin nämä joulunajan yöt ja sain sitten pitää uudenvuoden vapaata. Nyt kyllä tuon kaveri jupakan takia yöt ovat enemmän kuin tervetulleita, on saanut rauhassa miettiä ja olla yksin. Poikanikin tänä aamuna tuli halaamaan ja sanoi että onneksi sinulla on nyt näitä öitä kun sulla on paha olo, saat olla yksin.
Ulkona on mukavat 7,7 astetta pakkasta, aloitan kohta omien joululahjojen pakkaamisen kun kotona ei kertakaikkiaan kerinnyt. Olen jo tehnyt sekahedelmäkeiton huomiselle ja laittanut kaikki nukkumaan.
Säästölinjani on muuten pitänyt hyvin. En ole millään verukkeella ostanut itselleni mitään paitsi tänään sukkahousut joulun kunniaksi ja uuden hameen.Onkin ollut yllättävän helppoa...
Oikein mukavaa yötä kaikille ja ihanaa jouluaattoa ja joulunaikaa.

Yötä pukkaa ... ja masennusta

No niin...jälleen täällä. Tai taitaa olla pitkä aika kun viimeksi piipahdin. Nyt tuosta pohdiskelevasta minästä on muotoutunut lievästi masentunut minä. Toivottavasti kuitenkin vain lievästi masentunut. Masennusta ei tuota joulu, lapset ei edes mies vaan kaveri. Kaveri petti minut aivan täydellisesti ja totaalisesti. Petti luottamuksen ja paljastui sellaiseksi selkäänpuukottajaksi että en olisi ikipäivinä saattanut kuvitella. En nyt rupea erittelemään sen kummemmin mitä on tapahtunut, mutta ikinä en itse tekisi mitään kyseisenlaista.
Olen kokenut elämässä jos jonkinmoista...kaikenmoista koplaamista työelämässä, kärsinyt narsistisen ihmisen mustamaalaamisesta, lähtenyt taistelemaan vastaan ja selviytynyt voittajana. Olen menettänyt monia läheisiäni kuten äitini ja isäni, surrut ja käsitellyt asiaa ja oppinut elämään sen kanssa. Minulla on ollut rahaongelmia, mutta olen  päättänyt taistella ja selviytyä maksajana maaliin... ja näin on käynyt. On ollut monenmoista vastoinkäymistä, ja aina olen ajatellut että tästä vielä nousen. Mutta nyt iski sellainen pommi, että voi hyvät pojat. Nyt on olo sellainen että enää ei selviä, ei jaksa, ei kiinnosta. Aika parantaa...kuitenkin...tiedän sen. Mutta juuri nyt ei ole uskoa siihenkään. Mies raukka yrittää tukea ja kannustaa, mutta minä kun olen maassa, olen sitä sitten totaalisesti. Töissä pitäisi jaksaa käydä ja molemmissa vielä. Onneksi näin joulun aikaan on pyhiä ja molemmissa hommissa hiljaista. Mutta palataan asiaan...En ole sellainen ihminen joka haluaa kostaa tai tuottaa toiselle pahaa mieltä, yleensä. Nyt on kyllä sellainen fiilis, että tekisi mieli käräyttää kaveri oikein kunnolla että on "kärähtänyt" ja seurailla miten ilmeet muuttuu. Ehkä tällä kertaa se minulle suotakoot, että olen hieman veemäinen. Mutta uskokaa pois oloni hieman helpotti kun sain muutaman rivin kirjoitella.
Oikein hyvää yötä kaikille...

Arkea ja juhlaa

Pikkujouluja on vietetty oheisen kuvan topissa ja kengissä. Kengät ovat Tallinnasta ja pidän todella niiden koristeista ja korosta. Ovat todella hyvät jalkaan. Alaosana oli musta satiinimekko joka tuntuu nyt sopivan joka lähtöön. Se on kumma juttu, että vaikka kaappi on täynnä vaatteita, ikinä ei tunnu olevan mitään päälle pantavaa ja usein päätyy samaan vaatteeseen.

Palavereja on ollut tiuhaan joulun lähetymisestä huolimatta, ja muutama asu niistä alla. Karvakauluksinen jakku oli tarpeen kun pakkaset yllättivät ja harmaasta neuleesta pidän se erityisen persoonallisen kauluksen vuoksi.

 

Viimeinen yö ja taas pohdintaa

Sitä alkaa sitten viimeinen yö taas tällä erää, viisi on jo takana. Huomenna pitäisi vielä suunnitella kollegan kanssa erään koulutuksen runkoa ja sitten onkin kouluilta vielä päälle. Kotiin päästyä pääsee omaan sänkyyn nukkumaan, voi tuota onnea. Koirakin tulee jalkopäähän ja päästää syvän huokauksen.

Kun näistä öistä pääsee, voikin ruveta suunnittelemaan joulua ja joululahjoja. Poika onkin toivonut legoja yms. mutta tyttö ei ole toivonut mitään!! Hän sanoi että kaikkea on mitä tarvitsee...Muistan joulun kun hän oli viisi vuotias ja toiveita oli kaksi; muumi verhot ja paperia niistämiseen. Välillä kyllä tuntuu, että joulu on aina kun ostamme lapsille aika paljon kaikkea. Tuotakin olen aika paljon miettinyt ja pohtinut omaa lapsuuttani. Minulla ei ollut mahdollisuutta saada uusia vaatteita kuin kaksi kertaa vuodessa, ei mitään toiveita saada aitoja Uggeja (tosin silloin ei niistä vielä tiedetty, mutta ajatuksena), ei ollut varaa matkustella ja joululahjoja oli vain muutama. Muistan yhden joulun kun sain omenan ja jotain ihan pientä, kun serkku sai hienot nukkekodit yms. En muista sen vaivanneen silloin, asiat oli muuten hyvin. Nyt se on jotenkin mietityttänyt ja olen monesti ajatellut, että annan tytölle nyt ne vaatteet mitä minun ei ollut mahdollista saada, harrastakoon hän kun minun ei ollut mahdollista. Lapset tietävät lapsuuden tilanteeni, olen yrittänyt sitä selventää että he ymmärtäisivät että raha ei kasva puussa. Laskimme yhdessä kun kameraa ostimme, että kauanko sen hintaan pitää tehdä töitä. Olemme tuon kokeneet hyväksi keinoksi selventää hieman lapsille mitä mikäkin maksaa.

Mutta nyt taas työn touhuun näistä jorinoista :)

Ikävä lapsia

Joskun noin viisitoista vuotta sitten kun elelimme kahdestaan mieheni kanssa vain kissat seuranamme, minut valtasi outo ikävän tunne. Tuo tunne tuli ajoittain ja en pystynyt erittelemään ketä tai mitä ikävöin, oli vain ikävä. Tuo tunne on jäänyt mieleen ja olen sitä nyt paljon miettinyt. Kun tyttö sitten syntyi, tiesin ketä olin ikävöinyt. Se oli ikävä lapsia joita ei silloin vielä ollut. Nyt kuvioihin on tullut lisäksi myös kova menettämisen pelko. Tuo menettämisen pelko saattaa iskeä tosi lujaa esim. kun jätän pojan kouluun aamulla. Eräänä aamuna poika nousi autosta, sanoi "mä rakastan sua" (hän sanoo sen joka päivä) ja lähti kävelemään kohti koulua katsellessani. Sitten hän vielä kääntyi ja loi niin hurmaavan hymyn kun pieni poika vain voi ja heilutti. Sillä hetkellä, olisi tehnyt mieli ottaa poika kiinni ja viedä kotiin turvaan. Jotenkin tuli sellainen hirvittävä olo, että tuo hymy jää viimeiseksi mitä hänestä näen. Olo oli koko päivän ahdistava ja lapsia mieletön ikävä. Hyvin usein työpäivän aikana iskee todella kova ikävä ja pelko että jotain tapahtuu. Oikeastaan nuo hetket tulevat aaltoilevaisesti tai silloin kun kaikki asiat tuntuvat olevan todella hyvin, kumma juttu. Ikävä muutenkin on ihmeellistä...Eilen minulla oli miestäni ikävä, vaikka hän istui siinä vieressä. Oli ollut kaikenmoisia kiireitä eikä yhdessä oloon ollut liiemmälti ollut aikaa, niin ihmekkös tuo että ikävää pukkaa.
Mutta tällaista sekavaa kirjoittamista taas. Toiseksi viimeinen yö tällä erää lähtee käyntiin ja säästökamppanjakin etenee hienosti. En ole ostanut juurikaan mitään. Ruokaa on löytynyt kuivakaapista ja pakkasesta, maitoa ja kissanruokaa olen muuten ostanut.

Oikein hyvää yötä...

4/6 yö ja pohdiskelua

Kovasti olisi nukuttanut illalla, mutta pakko oli nousta ja lähteä. Onneksi tulin tänään normaalia myöhempään töihin, joten ei tarvitse tänä iltana hoidella iltapiikkejä yms. Muutoin kyllä päivä meni leppoisasti, päivätyön merkeissä kävin yhdessä palaverissa ja lopun aikaa tein töitä kotoa käsin. Tänään todella mietin pitäisikö jättää toinen työ pois. Taloudellista pakkoa ei ole tehdä kahta hommaa joten hyvin voisi päästää itsensä pikkuisen helpommalla. Sitten tietenkin mietin kumman työn jättäisin pois, se olisi päivätyö, ehdottomasti. Kuitenkin sitten mietin niitä pitkiä vapaita mitä yötöistä tulee. Olen sellainen sähköjänis että mahtaisinko osata olla pitkiä vapaita aina vapaalla. Tosin onhan minulla vapaaehtoistyö ja opiskelukin vielä ensi vuoden, joten niissä kuluisi aikaa. Tosin nyt olen kyllä opiskelujen suhteen ollut todella saamaton, ihan hävettää. En ole saanut syksyn tehtäviä tehtyä ajallaan ja paljon on rästissä. Aikaa olisi ollut, mutta kun ei kertakaikkiaan ole kiinnostanut. Minun on silloin aivan turha lähteä mitään yrittämään, aikaiseksi ei tule lauseen lausetta. Nyt kun nämä yöt ovat takana, alkaa pidempi vapaa. Silloin olen päättänyt tehdä tehtävän päivässä ja saada kurottua juttuja kiinni. No, se aika mitä en ole opiskellut on kyllä mennyt suoraan lapsille, joten se on tietenkin mainio asia. Nautin siitä kun saan viettää aikaa lasten kanssa ja saan siitä mielettömästi voimaa.
Menipäs nyt muuten vakavaksi mutta näin välillä.
Oikein hyvää yötä...

Yötyöntekijän meikkilaukun sisältö

Kyllä...myös yötöissä tarvitsee ehdottomasti olla mukana meikkilaukku. Minulla se on koko ajan töissä kaapissani ja sinne kulkeutuu kaikenmoisia jämärasvoja ja purtiloita.

Laukusta löytyy seuraavaa:

- Hammasharja ja tahna sekä suuvesi. Aamulla kummasti virkistää kun pesaisee hampaat ja siinä säästää myös aikaa jos yövuoron jälkeen täytyy jo kiitää johonkin muualle.

- Deodorantti ja harja

- Topsypuikkoja. Niitä harvemmin tarvitsee koska esim. meikkaan vasta kotona jos tarve vaatii.

- Käsirasva on ihan ehdoton.

- Jalkarasva... on ihana laittaa tuossa kahden aikoihin kun istahtaa sohvalle ja nostaa jalat hetkeksi ylös taas ennen kiertoa.

- Shampoo on varuiksi, koska joskus kun kotona ei kertakaikkiaan ehdi käymään suihkussa tai saunassa, niin töissä on hyvä mahdollisuus käydä kun porukka on nukkumassa.

- Särkylääkettä myös on hyvä olla varalta.

- ...ja muutama karkki löytynee myös

Laukun sisällön lisäksi kaapistani löytyy C-vitamiini poretabletteja ja erilaisia mehuja.

Säästökamppanja sujuu melko hyvin. Tänään kaupasta tuli tietenkin lapsille viikonloppukarkit ostettua ja lainattua pari filmiä. Heseen meni muutama lounasseteli ja pari euroa lisäksi. Ei kirpputoreja, vaatekauppoja, isoja marketteja...

Yllätys itsellenikin

Olen oikein yllättynyt itsekkin miten säästäväinen olen ollut. Torstaina en ostanut muuta kuin ruokatarvikkeita. Valitsin kaupaksi Lidlin ja tuntuu että ruokakassi oli halvempi. Ainoat retkahdukset olivat kermakarkit, keksit ja limsapullo. Mutta...nämä olivat työmatkan ajaksi. Jotenkin tuntuu mukavammalta kun ajelee ja saa mutustella samalla. Ajan päivätyössä usein tuhatkin kilometriä kuukaudessa, ja syöminen on hyvää ajanvietettä...ja sen kyllä huomaa... Alla maanantain yläosa jonka seuraksi vetäisin siniset farkut, kun kaikki suorat housut ja sopivat hameet olivat mystisesti kadonneet...

Muutoin loistavasti kiersin kirpputorit ja jätin jopa erään kenkäkaupan superalen käymättä. Tänään perjantaina kävin ruokakaupassa ja itselleni ostin töihin uuden hammasharjan ja yhden pussin suklaa karkkeja :(  Molemmissa töissä on nyt karkkia hetkeksi aikaa, sen kun muistaisi koska aina on kuljettanut syömiset mukanaan. Sitten viimeistään yöllä mies on hiippaillut ne syömään ja olen taas saanut ostaa uusia.
Minulla alkoi nyt yövuorot ja tämä siis on 1/6 yö. Oikein mukavaa viikonloppua...

Ihanaa pakkasta

Oli oikein mieltä piristävää tänään kun tuli hieman pakkasta. Olisi vielä kivempaa kun tulisi lunta, vielä enemmän pakkasta, punaiset posket, natinaa kenkien alta ja höyryävä hengitys. Ihanaa olisi kasata sohva täyteen tyynyjä ja peittoja, syödä suklaata ja olla vaan. Luonnon säästäminen on sujunut tänään minulta hyvin. En ole ostanut yhtään mitään ja tein taas yhden säännön (nro 9) ruokaa koskien.

Eli sääntö...

9) Ulkona ei käydä syömässä. Saan töistä lounasseteleitä, joten noita voi käyttää, mutta jos ne ovat loppu niin ei ulos syömään. Minun täytyy myös enemmän ostaa lounareilla päivätyön lounasta. Näiden lisäksi kun teen ruokalistaa viikoksi, katson ensim mitä tarvikkeita esim. kuiva kaapissa on ja suunnittelen ruokia niiden mukaan. Aina ei tarvitse ostaa kaikkea uutta.

Tänään ei siis rahaa mennyt ja eilen meni lääkkeisiin 7.24€ ja yöeväisiin 8€.

Joulukalenteri luonnonsäästämisen muodossa, joulukuun päivä 1

Mietin että olisi kiva laittaa blogiin jokin joulukalenterin tyyppinen juttu. Nythän paljon puhutaan luonnon säästämisestä ja ilmastonmuutoksesta. Ajattelin sitten, että kun tuo en osta mitään päivä vierähti vallan ohi, niin päätin nyt viettää koko joulukuun siten että en osta mitään muuta kuin välttämättömimmän. Kerron joka päivä miten tilanne etenee ja miten vältyn houkutuksilta, mitä olen ostanut ja paljonko rahaa menee joulukuussa. Laadin jopa itselleni sääntöjä:

1. Töihin sekä yöllä ja päivällä saa ostaa ruokaa ja herkkuja, mutta... mikä jää syömättä täytyy jättää töihin odottamaan seuraavaa työpäivää. Nyt on tapana syömättä jääneet viedä kotiin, missä ne tulevat syötyä ja saa seuraavan kerran ostaa taas töihin uusia.
2. Joululahjoja saa ostaa. Minulla on sellainen tapa, että en varsinaisesti lähde jouluostoksille vaan ostan kun näen jotain sopivaa vaikka jo syyskuussa.
3. Vaatteita ei saa ostaa koska kaikkea varmasti on tarpeeksi tähän hätään. Pieni poikkeus on joulunalla tehtävä Tallinnan matka.
4. Uusia joulukoristeita ei osteta yhtään, vanhoja on monta laatikollista.
5. Jos tarvitsen esim. uudet verhot tai pöytäliinan yms. mietin olisiko jossain kaapin kätköissä valmiina. Ainahan ei tarvitse ostaa uusia.
6. Rasvoja, meikkejä yms. ei voi ostaa, paitsi Avonit jotka on tilattu marraskuussa ja shampoota ja hammastahnaa.
7. Suunnittelen päivän ajot järkevästi ja hoidan esim. työmatkoilla asioita ettei tarvitse erikseen lähteä enää kotoa ajamaan.
8. Kaupassa en osta muovikassia.
 Tuossa nyt muutamia sääntöjä. Lisäilen sitten kun tulee taas mieleen tai kerro sinä ...:)

Tavoitteena tietenkin raikkaampi ilma ja vähemmän muovi yms. jätettä sekä rahan säästöä...