Projektina olohuone

Näin syksyllä iskee kova sisustusinto. Kun kesän jälkeen siirrytään sisälle, haluaa keskittyä sisätiloihin ja hieman uudistaa paikkoja. Nyt ehdottomasti meillä olisi aika tehdä olohuoneelle jotain. Tai oikeastaan muuten olen tyytyväinen sohvaa ja yhtä tuolia lukuunottamatta. Sohva meillä on sellainen divaanisysteemi joka on auttamattomasti liian pieni meille. Samoin väri, keltainen ei ole hyvä kissojen ja koiran takia. Likaisia tassunjälkiä on kummasti tatuoituneena sohvan reunaan. Sohvalle on ostettu lukuisia määriä irtopeitteitä hieman hillitsemään eläinten tuomaa karvaa yms. meillä kun eläimet saavat nukkua sohvalla.

Värimaailma saa mielestäni olla värikäs. Varsinkin nyt syksyllä haluan että ympärillä on värejä mutta kuitenkin hillitysti. Meillä on keltaisen tai oikeastaan sinappisen sohvan lisäksi tummaa puuta.

Myös yksi tuoli on sellainen mistä haaveilen pääseväni eroon ja sen tilalle laittaa kaksi tuolia. Nyt meillä oleva ns isännän tuoli on oikeastaan ainoastaan kissan makuupaikkana.

Yllä oleva kuva on Tessa Eveleghin kirjasta Kaunista kotiin 500 sisustusvinkkiä. Siinä on sitä värimaailmaa mistä minä tykkään. Pidän myös siitä että kauniita tavaroita on ympärillä paljon. Kuitenkin taas järjestelmällisesti ja hallitusti. Juuri ryhmät ovat ihania, varsinkin nyt syksyn tullen kaikenmoiset kynttilä asetelmat.

Ranskalainen sisustuskirjani jonka aiemmin esittelin sanoo olohuoneesta näin:"Olohuone ansaitsee nimensä vain jos se pystyy suoriutumaan kaikista tehtävistään. Jotta olohuoneessa todella kannattaisi oleilla, ja siitä olisi aitoa hyötyä talonväelle, siinä pitäisi olla jotain heidän persoonallisuudestaan- onhan se yksi kodin julkisimmista tiloista, paikka missä määrittelet ja esittelet arvosi, historiasi ja makusi vieraillesi."

Olen selaillut eri huonekaluliikkeiden sohvia ja tuoleja, saa nähdä miten hommassa edistyn, viimeistään marraskuun loppuun mennessä asian pitäisi olla selvä :)

Ryhmittely sisustuksessa

Toinen kirja mistä on ihana ammentaa ideoita ja mitä aina vaan jaksaa selailla, on Stailaa oma kotisi. Sen ovat kirjoittaneet Alexandra Villefrance ja Margaret M. de Lange.
Siinä on ihania vinkkejä miten voi sisustustaan uudistaa ilman että siihen menee hirveästi rahaa. Kirjassa kerrotaan miten uutta ja vanhaa voi yhdsitellä, kontrasteista, väreistä, pinnoista ja myös ryhmittelystä, mistä itse olen kovasti kiinnostunut.

Ryhmä, kirjan mukaan kannattaa muodostaa parillisesta määrästä esineitä, jotka ovat eri korkuisia keskenään. Lisäksi esineiden pitäisi olla jotenkin sukua toisilleen.



Ehkä vielä joskus laitan tänne kuvia omista ryhmistäni. Etenkin "vuodenaika ja sesonki" ryhmät ovat mieleeni.

Lisäksi kirjassa on ihania ideoita esim. atk pöydäksi, miksi se ei voisi olla oheisen kuvan kaltainen.






Niin paljon vanhaa ja hyvää tavaraa heitetään pois. Aina emme löydä tarkoitusta ja tehtävää jollekkin tavaralle, vaikka se toiselle olisi aarre. Hyvänä esimerkkinä ystäväni joka kirpparilta löysi kaksi vanhaa patjan rautalanka sisälmystä. Niistä hän loihtii ensi kesänä puutarhaansa jotain ihanaa.

Ihana syksy!!

Voi ihanaa kun tulee syksy! Kesän suurinpiirtein asuimme ulkona joten on ihanaa tavallaan muuttaa takaisin sisälle. Syksyllä iskee armoton sisustusinto, nytkin haaveissa ruskea sohva, tummaa puuta muutoin ja punaisia yksityiskohtia sinne tänne.



Olen todella ihastunut ranskalaiseen sisustustyyliin, ihanaa maalaisromantiikkaa, vanhoja esineitä ja kauniita muotoja. Ehdoton kirja kyseiseen tunnelmaan on Josephine Ryanin kokoama teos Ranskalaisia tunnelmia. Tekstit on tehnyt Hilary Robertson ja kuvat on napannut Claire Richardson (kuvat yllä ja alla).

Kirjassa on upeita kuvia ja siinä käsitellään jokaista huonetta erikseen. Lisäksi löytyy ideoita väreistä, materiaaleista ja pienistä sisustustavaroista sekä sisälle että ulos. Sieltä löytyy myös tietoa mistä kuvien kokonaisuudet on hankittu ja vinkkejä antiikkikaupoille.

Ranskalaisilla kuuluu sisutukseen olennaisena osana jonkin vanhan huonekalun kuljettaminen mukana, jonkin joka on kulkenut suvussa sukupolvelta toiselle. Minusta tuntuu että näin Ikean aikakautena tuo ajattelu on meiltä katoamassa ja nuoret satsaavat uuteen. Ranskalainen sisustus satsaa myös persoonallisuuteen, kuten ylimmän kuvan hillopurkit tuikkuina.

Ehkä minä jälleen kerran ammennan jotain ideoita tuosta kirjasta. Kaunis se on vain katsellakin ja on ihana haaveilla asuvansa vanhassa ajanpatinoimassa kartanossa ranskan maaseudulla :)