Vaikeat asiakkaat

Jotkut meidänkin asiakkaista joita kohtaan yöllä ovat erittäin haastavia. Haasteellisuus näkyy käytöksessä. Vielä kun on kyseessä isoja miehiä, niin kyllä siinä joskus yön pimeinä tunteina miettii mitä tekisin jos joku päälle tulisi. Vielä on auktoriteetti riittänyt, mutta koska tekemisissä ollaan mieleltään sairaiden ihmisten kanssa, niin ikinä ei voi olla liian varovainen. Tänään töihin tullessani iltavuorolainen oli todella väsynyt. Eräs haastavasti käyttäytyvä oli ollut todella haasteellinen ja koetellut kaikkia. Yleensä tämä haastava ihminen on minua uskonut ja tehnyt niinkuin pyydetään ja niin tänäkin iltana. Lopetti riehumisen ja meni nukkumaan. Olen parikymmentä vuotta tehnyt töitä haastavasti käyttäytyvien kanssa, niin vammaisten kuin mielisairaiden ja kriminaalien. Aina olen pitänyt työstäni, mutta nyt huomaa että olen tullut varovaisemmaksi. Nuorempana sitä oli hieman hullunrohkea, eikä ajatellut mitä voisi tapahtua. Nyt jälkeenpäin, monien vuosien päästä sitä  käy vähältäpiti tilanteita läpi ja yrittää ottaa opikseen. Sen olen huomannut että rajojen asettaminen ja niissä pysyminen on kaiken a ja o, oli sitten kyseessä aikuinen tai lapsi. Täytyy olla johdonmukainen toimissaan ja päättäväinen sekä ihan konkreettisessa mielessä ei saa päästää ketään selän taakse. Tässä hieman jorinoita mikä on tämän illan teema ollut :)

Hyvää ja rauhallista yötä!!

Langoilla jälleen

Hei vaan hei!! Nyt tulikin taukoa oikein kerrakseen. Nyt on ollut sellaista kiirettä, että sekä muiden että oma blogi on jäänyt huomiotta. Elämään on kuulunut töitä, töitä ja perhettä ja töitä:) Yöt rullaa nykyään siten, että olen tehnyt seitsemän yön putkia useamman, ja saanut siitä usein yli viikon vapaan. Sen pidemmän vapaan olen sitten paiskinut muita hommia. Paljon on tullut kilometrejä työn merkeissä, paljon on kulunut energia juomaa ja määrätöntä väsymistä. Muutama yöputki on ollut todella rankkoja, tuntuu siltä että en ole palautunut ollenkaan.Onneksi ollaan menossa kevättä kohti. Vielä eilen satoi taivaan täydeltä vettä ja tänään sitten vettä.
Vapaa-aika mitä on jäänyt on mennyt lapsille, vapaaehtoistyöhön ja kouluun. Eilen kun olin pitkästä aikaa perjantai illan kotona, siis kuukausiin, poika kyseli moneen kertaan että enkö siis mene töihin. Sanoi moneen kertaan, siis kerrataan vielä, että et mene töihin. Sitten tuumasi että voisinko laittaa yökkärit päälle. Yökkärit kun on sen merkki että jään kotiin yöksi. Sanoin hänelle, että kello on vasta kolme päivällä, että ehkä en vielä laita. Mutta korostin edelleen että en siis mene yöksi töihin, nyt täytyy uskoa ilman yökkäreitä.
Olen vähän ehtinyt siivoilla talvi vaatteita jo pois. Tuntuu ihanalta katsella kaupoissa keväisiä värejä vaatteissa. taas kerran päätin, että mitään uutta ei tarvitse ostaa, katsotaan kuinka käy...
Olympialaisten aikaan olin töissä useita useita öitä. Siinä tuli seurattua kaikkia mahdollisia lajeja, sellaisiakin mitä ei muutoin ehkä olisi tullut seurattua. Siinä samalla katsellessa kypsyi syksyyn liittyen eräs ajatus. Ajattelin ottaa toisesta työstä kokonaan palkatonta koko syksyksi. Pidän kesäloman ja sitten olen hetken töissä ja sitten loppuvuosi palkatonta. Vapaan pidän päivätyöstä...Näin saan myös opinnot vietyä loppuun kunnialla, valmistua pitäisi juuri ennen joulua. Myös lapsille jää aikaa hurjasti enemmän, ja olen heitä kuskailemassa sekä kouluun että kotiin takaisin...ja tietenkin harrastuksiin...
Mutta nyt taidan jatkaa töitäni, menossa 1/2 yö. Palaillaan taas asioihin ja oikein mukavaa jatkoa teille kaikille...

Pelottaako

Minulta on usein kysytty pelottaako minua olla öisin töissä yksin. En ole oikeastaan sitä aiemmin sen kummemmin miettinytkään kuin vasta nyt. Aiemminkin jos olen sitä vähän miettinyt, olen lähinnä pelännyt että mitä jos minulle sattuu jotain tai väkivaltainen asiakas käy päälle. En ole miettinyt ulkoisia uhkia... mitä jos joku yrittää sisälle, hajottaa ikkunan tai jotain... Tietenkään ei ole lupa avata ovea jos ovikello yöllä soi eikä kyllä tulisi mieleenkään. Muutaman kerran kello on soinut ja silloin en mennyt edes katsomaan kuka soittaa, vaan pysyttelin pois ikkunoiden ja ovien luota. Tuolloin pimputtelija lopetti heti, ehkä oli joku humalainen ohikulkija. Yöllä tietenkin on kokoajan puhelin mukana varmuuden vuoksi. Muita hätälaitteita ei vielä ole, mutta kait tulossa. Yksin yö ja pimeys eivät minua pelota, päinvastoin nautin niiden tunnelmasta. Tämä yökulttuuri on niin erilaista kuin mitä päivisin.
Tiedän kyllä muutamia meillä täällä, jotka öitä pelkäävät. Onneksi heidän pelkoonsa on vastattu ja öitä tekevät ne jotka uskaltavat ja tykkäävät niitä tehdä. Ajattelisin, että tuntuisi henkisesti todella raskaalta, jos joutuisi vielä pelkäämään kaiken tekemisen ohessa.

Mutta tässä tällaista jorinaa vaihteeksi...palaillaan taas, toivottavasti valoisimmissa merkeissä...

Itsensä palkitseminen

Niin siinä vain kävi, että jouduimme suunnitellun Prahan reissun perumaan. Samoille päiville pukkasi niin paljon kaikkea töiden puolesta, ihan tosi tärkeitä juttuja, joten ajattelimme retkeä siirtää keväälle. Toisaalta ihan ok asia, kivempi tietenkin matkustella hieman lämpöisemmällä säällä. Jotenkin sitten ajattelin että itseään täytyy jollain tapaa palkita ja ostin sitten pakastekuivattuja mansikoita. Ovat todella hyviä ja sulavat suussa pois. Mansikat ovat rasvattomia ja lisäaineettomia, joten terveellistäkin vielä.
Mansikoiden lisäksi oli pakko ostaa Avonilta hieman kaunistautumistuotteita. Edellinen lehti oli aletuotteita pullollaan, joten minullekkin päätyi suíhkugeelien lisäksi luomiväri, huulikiilto, kynsilakkoja ja puhdistusemulssio sekä aamulla että illalle. Tuo oli varsin mielenkiintoinen, en ole vielä kerinnyt kokeilla. Lisäksi vielä käsirasvoja ja jalkarasvoja.
Se on uskomatonta, että välillä on päivässä niin paljon puuhaa, että suunnitelma täytyy tehdä tunniksi kerrallaan. Nyt on ollut niin kiirus, että aamulla olen päättänyt mennä tunnin kerrallaan eteenpäin ja koittaa saada kaiken tehdyksi. Viikon aikana olen lapsia nähnyt jonkun verran, miestä en juuri ollenkaan :(
No, nyt on vielä tämä 6/6 yö ja sitten huomenna meillä on naisten ilta, jee!! Tapaamme sellaisella tyttöporukalla, joista osan kanssa olemme tavanneet viimeksi yläasteella eli lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Mutta nyt takaisin töihin, oikein hyvää yötä kaikille...!!

Kiireinen päivä

Takana on kohta 2/6 yö. Tänään onkin edessä kiireinen päivä. Töistä suunnistan kotiin pariksi tunniksi nukkumaan ja sitten jälleen töihin. Illalla on vielä koulua, joten päivällä pitäisi työstää esitelmää. Olen esittämisvuorossa, joten nyt olisi korkea aika aloittaa materiaalin tekeminen :) Koulusta kutsuvat jälleen yötyöt. Eli kun tuossa kymmenen aikaan aamulla lähden, palailen kotiin huomenna aamulla seitsemän jälkeen.
Mutta eiköhän tämä tässä nyt mene kun ei pahemmin valita:)
Oikein mukavaa päivää kaikille...

Vapaat ohi

Pitkät, pitkät vapaat ovat ohi ja jälleen kutsuu yöt. Nyt olen kokeillut tehdä kuusi,seitsemän yötä putkeen, jotta saisin sitten pidemmän vapaan, ja se tuntuu olevan parempi kun edellinen kiertävä lista mitä kokeilin. Nyt saa kunnon vapaan, joten yövuorot oikeasti unohtuu välillä. Nyt olin jopa viikonloppuyöt kotona, mikä on perin ihmeellistä. Poikakin useaan kertaan kysyin enkö tosiaan lähde töihin.Yöt nukuin todella hyvin...meillä töissä on nyt muilla yötyöntekijöillä vaivana, että yövuorojen jälkeen ei saa nukuttua. Minulle nukkuminen on vapailla elinehto, joten kauhulla odottelen että nukkumattomuus iskisi minuunkin.
No, tuossa sitten vapailla mollin sivuilla surffailin ja löysin kiinnostavan työpaikan. Ehkä olin sitten liian kauan vapailla kun päätin laittaa työpaikasta hakemuksen sisään. Nyt vain odotellaan mitä tuleman pitää. Tietenkin jos sattuisin tulemaan valituksi, täytyisi jompikumpi nykyisistä hommista lopettaa.
Muutoin vapaat meni päivähommia tehdessä ja olohuoneen ikuisuusprojektia miettiessä. Sisustus täytyisi uusia kokonaan ja nyt sain mentyä kauppaan ja tulihan sieltä sohva ostettua. Verhot on vaihdettu myös, joten nyt vain muuta suunnittelemaan niiden ympärille. Kiva näin kevättä kohti laittaa paikat kuntoon, koska kesän käytännössä asun ulkona, sisällä en viihtyisi sitten millään. Tässä pientä päivitystä tilanteestani, palailen taas maisemiin...
Oikein hyvää yötä...

Nyt helpottaa

Nyt alkaa jälleen helpottamaan tämä yötyö ja pääsee rytmiin. Ensimmäinen yö oli todella vaikea ja olin kuin unessa koko seuraavan päivän. Olen nyt tehnyt yötyö+päivätyö yhdistelmää 1.5v. Vuoden tehtyäni, minulla oli todella vaikeuksia jaksamisessa ja ajattelin että en ikinä jaksa tätä. Hieman hulluutta mukana, kun en lopettanut vaan päätin jatkaa, vaikka esim. taloudellisesti tämä ei olisi pakollista...Jotenkin sitä sitten elimistö sopeutui ja tilanne rupesi helpottamaan. Kyllähän sitä sitten täytyy itseään palkita, eli eilen tuli tehtyä Avonilta iso tilaus. Avonilla oli nyt huipuale ja tuotteet olivat kyllä pudottaneet hintaa.
Tuon ensimmäisen yön jälkeen mies oli todella huolestunut ja oli sitten valvonut itsekkin yön kun oli tilannetta miettinyt. Jotenkin se vain nyt oli todella vaikeaa hetkellisesti... Nyt siis menossa 3/4 yö ja kuten edellä sanoin, on ihanaa kun yöt päättyvät sunnuntaihin.
Mukavaa viikonloppua kaikille...