Se on jännä huomata itsestään, miten tuo valvominen jää päälle. Nyt kun on hieman pidemmät vapaat, pari ekaa yötä kotona menee nukkumaan aikaisemmin ja nukkuu ehkä hieman univelkoja pois. Nyt sitten viimeyönä kukuin ja keksin lisää tekemistä vaikka kuinka.Sitten kahden aikaan rupesin miettimään josko sitä hetkeksi menisi nukkumaan. Kai sitä sitten ei kaikki vain tarvitse unta kahdeksaa tuntia päivässä.
Tänään meni pari tuntia vapaaehtoistyössä vammaisten lasten kanssa ja huomenna menee koko iltapäivä. Siitä työstä nautin ja se antaa jälleen puhtia ensi viikkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti